Jääkiekon suosio ei kansainvälisellä tasolla yllä jalkapallon, tenniksen tai koripallon kaltaisten lajien tasolle. Itse asiassa jopa suomalaisissa varsin vähän innostusta herättävä kriketti päihittää jääkiekon niin harrastus- kuin katsojaluvuissa mennen tullen. Suomessa jääkiekosta on kuitenkin kasvanut kansallislaji, ellei jopa osa kulttuuria. Miksi näin on?

Pohjaa ihanteellisille harjoitusolosuhteille

Suomen kylmä ja kuiva ilmasto sekä pitkä talvikausi ovat luoneet pohjaa ihanteellisille harjoitusolosuhteille. Vaikka vuosittainen budjetti lajin ylläpitoon, huippuvalmentajien palkkaukseen ja junioreiden harrastusmahdollisuuksien tarjoamiseen on moneen muuhun lajiin nähden hyvä, on jääkiekko kallis harrastus. Siinä missä jalkapallon huippunimet tulevat kotikaupunkinsa köyhimmistä oloista, jääkiekon huipulle pääsee hyvin harvoin pelkällä taidolla. Tämän vuoksi esimerkiksi jalkapallon harrastajia löytyy Suomesta huimasti enemmän verrattuna jääkiekkoon, mutta jostain kummallisesta syystä meistä on kasvanut jääkiekkokansaa.

Jääkiekko yhdistää

Harva meistä osaa nimetä asioita, jotka toisivat suomalaisia yhtä hyvin yhteen kuin jääkiekko. Vuosittain järjestettävät jääkiekon MM-kisat ovat edelleen kalenterivuoden odotetuimpia tapahtumia. Vaikka joukkoon on mahtunut monen monta epäonnistumista, nostattaa Leijonien kisamenestys aikaan liikehdintää ympäri maata, ja MM-kullan juhlintaa voisi verrata jo kansalliseen juhlapäivään. Vaikka kaikki suomalaiset eivät tätä hehkutusta ja hässäkkää ymmärräkään, on sanomattakin selvää, että jääkiekko saa suomalaiset itkemään, nauramaan, iloitsemaan ja raivoamaan.

Harva urheilulaji saa niin pelaajien kuin katsojienkin tunteita kuohumaan samalla tapaa kuin jääkiekko. Tämän vuoksi jääkiekko on vauhdikas laji, josta draamaa, jännitystä ja toimintaa ei puutu. Oli menestys sitten hyvää tai huonoa, jääkiekosta on kasvanut tärkeä osa suomalaista identiteettiä ja kulttuuria. Lajista on jollain tapaa tullut kanava tunteiden purkamiseen: iloitsemiseen ja suuttumukseen, joita toisilleen entuudestaan tuntemattomat ihmiset voivat pelien aikana purkaa vapaasti; samalla tapaa kuin esimerkiksi jalkapallo Latinalaisen Amerikan maissa tai rugby Yhdysvalloissa.

Synkkä totuus on se, että suomalaisen urheilun taso ei kansainvälisissä kilpailuissa pääse usein loistoonsa. Yksittäiset urheilijat ovat tuoneet Suomelle menestystä vuosien varrella erityisesti talviolympialaisissa sekä muutamissa muissa lajeissa, mutta maailmalla paljon puhutuissa lajeissa, kuten jalkapallossa, tenniksessä tai koripallossa Suomi ei kuulu huippukastiin. On siis täysin loogista, että yhtenäisenä kansana suomalaiset hamuavat menestystä myös kansainvälisellä tasolla ja jääkiekko on onnistunut tarjoamaan siitä maistiaisia aika ajoin. Suomen jalkapallo menestys siis odottaa vielä puhkeamisat kukkaan, mutta vuosi 2021 voi tuoda tullessaan innostuksen jalkapalloon myös huippusuositun jääkiekon rinnalle. On Teemu Pukki sen verran Huuhkajille antanut nostetta, että suomalaiset varmasti ainakin sivusilmällä seuraaat EM-kisat, joissa Markku Kanervan luotsaama Suomen jalkapallomaajoukkue ottaa mittaa Euroopan parhaimmistosta.