Venäjän superliigasta kansainväliseksi sarjaksi
Aiemmin Venäjän superliigan nimellä toiminut jääkiekkosarja muutti nimensä kaudelta 2008-2009 alkaen Kontinentaaliseksi jääkiekkoliigaksi (KHL). Näin aiemmin kansallisena sarjana toiminut liiga muuttui monikansalliseksi. Nyt sarjassa pelaa venäläisten joukkueiden lisäksi joukkueita Kiinasta, Kazakstanista, Suomesta, Latviasta ja Slovakiasta. Suomea liigassa edustaa helsinkiläinen Jokerit. Tarkoituksena olisi houkutella liigaan enemmänkin eurooppalaisia seuroja. Pääasiassa ottelut pelataan kuitenkin edelleen Venäjällä, josta myös suurin osa joukkueista on peräisin.
Perustamisvuonna 2008 liigassa pelasi 24 joukkuetta, joista 20 tuli Venäjän superliigasta, yksi Venäjän alemmasta sarjasta, ja yksi joukkue Latviasta, Valko-Venäjältä ja Kazakstanista. Entisten neuvostovaltojen ulkopuolelle liiga laajeni 2011, jolloin siihen liittyi joukkueet Tsekistä ja Slovakiasta. Samalla kaudella liigaan liittyi myös ukrainalainen Donbass Donetsk. Suomeen sarja levittäytyi kun helsinkiläinen jääkiekkojoukkue Jokerit liittyi siihen kaudella 2014-2015. Sittemmin siihen on liittynyt myös kiinalainen Kunlun Red Star.
Kauden rakenne
KHL:n kausi alkaa runkosarjan otteluilla. Tällöin jokainen joukkue pelaa neljästi oman divisioonansa jokaista joukkuetta vastaan ja kahdesti muita joukkueita vastaan. Runkosarjan jälkeen kuusitoista joukkuetta etenee pudotuspeleihin. Pudotuspelien neljä ensimmäistä sijaa menee divisioonien voittajille, jotka pudotuspelien aikana ratkaisevat paremmuusjärjestyksensä. Samoin loput joukkueet kisaavat omasta paikastaan pudotuspelien arvojärjestyksessä. Pudotuspelien jälkeen, kun joukkueet on saatu arvojärjestykseen, aletaan finaalit, joissa pudotuspelien ensimmäinen kisaa niiden viimeistä, toinen toiseksi viimeistä jne. vastaan. Lopussa voittaja saa haltuunsa Gagarin-pokaalin. Voittajat ovat tähän saakka tulleet aina Venäjältä.
Jokerien kivulias taival
Jokerien KHL-taipaleen alku sijoittuu vuoteen 2013, jolloin joukkueen kotiareenan, Hartwall-areenan, omistaja Harry Harkimo ilmoitti myyvänsä areenan suomalais-venäläisille liikemiehille. Samalla liikemiehille tuli optio ostaa osa Jokereista itselleen. Jokerien ensimmäinen kausi KHL:ssä oli 2014-2015. Tällöin se sijoittui sarjassa kuudenneksi. Seuralle siirtyminen KHL:ään merkitsi käytettävien varojen, sekä yleisömäärien kasvua. Samalla se pyrki muuttamaan imagoaan helsinkiläisestä joukkueesta koko Suomen joukkueeksi. Tämän jälkeen helsinkiläisten kannattajien suhteellinen osuus katsojaluvuista onkin huimasti vähentynyt.
KHL:ään siirtymisen jälkeen Jokereiden liikevoitot ovat kääntyneet lisääntyvässä määrin tappiollisiksi. Eikä helppoa ollut ennen sitäkään. Harry Harkimo onkin rehellisesti sanonut myynnin syyksi, ettei halunnut jättää tappiollista areenaa perinnöksi lapsilleen. Samalla voidaan miettiä sitäkin, kuinka hyvä tai huono asia Jokereiden siirtyminen KHL:ään on ollut suomalaisen jääkiekon kannalta. Ainakaan sieltä ei enää ole syntynyt uusia tähtiä suomalaista jääkiekkoelämää rikastuttamaan. Ulkomaalaisille tähdille se kylläkin on tarjonnut ponnahduslautaa KHL:n maineikkaampiin seuroihin.
Taloudellisella puolella puolestaan liikevaihto on nyt sitä luokkaa, että monilla SM-seuroillakin se on suurempi. Lähinnä rahaa tulee venäläisten miljardöörien pankkitileiltä. Eikä KHL:n maine venäläisenä propagandalaitoksena paljoa auta. Putin on itsekin myöntänyt monikansallisen liigan perustamisen takana olevan tarkoitus nk. pehmeään vaikuttamiseen. Tällaiselle vaikuttamiselle onkin ollut kysyntää, etenkin sen jälkeen kun venäläiset “vihreät miehet” valtasivat Ukrainalle kuuluneen Krimin niemimaan 2014 – samana vuonna kun Jokerit siirtyi liigaan. Se, onko vaikuttaminen onnistunut, onkin sitten kokonaan toinen juttu. Ainakin nyt vaikuttaisi siltä, että Jokereiden kohdalla liittyminen KHL:ään on lähinnä vähentänyt suomalaisten kiinnostusta joukkuetta kohtaan. Eikä se ole lisännyt suomalaisten kiinnostusta tai tietämystä Venäjän suhteenkaan – kuten maan johdon toiveissa oli.
Maassa maan tavalla
Eikä KHL-taival ole aina ollut helppoa muillekaan ulkomaalaisille pelaajille. Etenkin amerikkalaispelaajat ovat olleet hämillään venäläisten tapojen suhteen. On myös ollut puhetta siitä kuinka reilua peli liigassa on. Esimerkiksi vaalivuonna monet olivat sitä mieltä että koko liiga oli ohjeistettu auttamaan Vladimir Putinin “omaa” joukkuetta SKA Pietaria voittamaan. Amerikkalaisia pelaajia on myös häirinnyt jotkin omituiset tavat, kuten vaikkapa lampaan uhraaminen jääkiekkokaukalossa Kazakstanissa. Myös esimerkiksi venäläisiin tapoihin kuuluvan jatkuvan kättelyn on epäilty pahentaneen virusepidemioita ja huonossa kunnossa olevat lentokoneet aiheuttavat pelkoa onnettomuuksista. Tällainen pelko kävikin toteen 2011, kun 45 ihmistä kuoli Lokomotiv Yaroslavin koneen syöksyttyä maahan. Myös palkkojen maksussa on ollut ongelmia, kun seuroilla ei ole ollut siihen varaa.
Kaikesta tästä huolimatta KHL:ää pidetään yksimielisesti kovatasoisimpana sarjana, heti NHL:n jälkeen.